Ajatuksia loppusuoralta

Täällä sitä mennään vaan kokonaisena eteenpäin ja viikot ne paukkuu.
Eilen alkoi rv40 (39+1) ja eipä tässä oikein osaa sanoa minkälainen olo on. En osaa sanoa olenko kokenut supistuksia, mutta erilaisia muita tuntemuksia on kyllä ollut. Suurimpana ehkä on selkäkivut, mutta niiden kanssa on pystynyt olemaan. Harmittavaisin on, kun suolisto ei ilmeisesti ole ollut ihan mukana tässä prosessissa, eikä ilmeisesti yleensäkään pysy perässä. Omien suolisto ongelmien takia aluksi pelkäsin, kaiken muun ohella, että miten mahtaa käydä, mutta lopulta olen päässyt aika helpolla näissäkin.
Paljon kiinni siitä mitä syö ja miten syö!

Ja nyt on pakko sanoa, että tää raskausaika on kyllä ollut lepposaa! :D Aina oon toivonu kaikki mahdolliset pahoinvoinnit ja ennakoivat supistukset jne. itselleni, mutta eipä ole oikeastaan mitään ollut. Kaikilla se ei kuulemma ole tälläistä, mutta jokainen kokee raskautensa eritavalla.
Minä olen nauttinut ja pystynyt nauttimaan tästä ihan täysillä ja kyllä pakko on sanoa, että varmasti jää tätä pyöreää palloa ikävä, kun meidän "möhis" maailmaan saapuu.♥

Perjantaina kävi ihania vieraita ja sainpa ihanan kimpun kukkia!

Mutta kyllä sitä alkaa olemaan fiilikset jännittyneinä, tietoisesti ei kauheasti, mutta öisin sitä heräilee muutamaan kertaan, kun on nähnyt unia. Niistä ei oo muistikuvaa, että minkälaisia, mutta tiedän että kahteen tai kolmeen otteeseen tulee ainakin herättyä yön aikana. Lieneekö valmistautumista yöllisiin heräämisiin? Onneksi sitä unta saa otettua päivällä takaisin, vaikka kroppa ei tahdo tottua semmoiseen. Lähinnä olen aamusin, kun mies on lähtenyt töihin, niin mennyt sohvalle ja torkkunut siinä sitten, jos on tarve tullut. Päivisin en osaa nukkua. Sen jälkeen on pää aivan sekaisin ja ei tunnu todelliselta yhtään hereillä oleminen. Menee sisäinenkello ihan vinksinvonksin. Mutta kaipa sitä oppii arvostamaan eritavalla päiväunia, kun möhiksen kanssa nukutaan. :)

Eipä sitä oikein tiedä mikä meitä sitten odottaa. Huomenna pääsen katsomaan vauvan kasvua, kun on kontrolliaika annettu. Vauva on päättänyt tulla pylly edellä maailmaan ja sitä nyt sitten seurataan, että onko se mahdollista edelleen. Itsellä on positiiviset ajatukset sen suhteen ja mielelläni synnyttäisin luonnollisesti, kuin sektiolla, mutta viime kädessä sen päättävät lääkärit. Onneksi on hyvä luottamus Tyks:n henkilökuntaan ja itsellä tosiaan on luottavaiset ajatukset tulevan synnytyksen suhteen, vaikka vähän jännittäisikin ja eikös pieni jännitys kuitenkin kuulu asiaan?

Toivottavasti ilmat alkavat lämpenemään! Ja pian päästään vaunuilemaan!
Eilenkin oli niin kaunis ilma ja toivon ilmojen pysyvän!
Ihanan lämmintä kevät päivää kaikille! ♥



Onko sinulla antaa viime hetken ajatuksia, loppusuoralla olevalle odottajalle? 
Miten sinun viimeiset viikot/päivät ovat menneet esikoista odottaessasi?