keskiviikko 27. helmikuuta 2013

Voi elämä!

Erittäin hyvin alkoi sitten hiihtoloman jälkeinen työelämä. Selkä sano riksrakspoks ja nyt sitä sitten ollaan saikulla loppuviikko. Miksi juuri nyt?! Sitä kun ei vaan voi tietää. Pitää ilmeisesti enemmän vaan ruveta selkä jumppailemaan sun muuta, nottei tulis enempää tällaisia. No nyt sitä sitten kirjoitellaan yömyöhään, kun ei nukkuakkaan pysty. Sänkyyn on vaikea mennä, kipulääkkeitä siis kehiin ja odottamaan lievitystä. 

Itseä ärsyttää tälläiset tilanteet ja sattumukset. Kun olisi paljon tehtävää, niin sitten tulee tälläinen ja sotkee kaiken ja ihan täysin. Ja tämä ei ole ensi kerta. Olen aiemmin ollut samassa tilanteessa, olleesani ammattikoulussa ensimmäisellä päiväkoti jaksolla. Oli mukava aloittaa harjoittelu, kun ensimmäisen viikon jälkeen sain kahdeksi viikoksi nosto kiellon ja tulehduskipulääkkeet päälle. Itsellä oli turhautunut olo ja lapsistakin näytti silloin tuntuvan pahalta. Tällä hetkellä tilanne on aikalailla sama. Paitsi, että en ole harjoittelussa ja nyt olen kotona, koska en kykene tekemään työtä. Miten ihmisen vartalo voikaan muuttua niin paljon muutaman vuoden varrella. Tuntuu ihmeelliseltä ajatella, että olen kuitenkin vasta 22 ja silti tälläisessä kunnossa. Selkä vaivat ovat suhteellisen yleisiä ihmisillä ja taidan kuulua siihen yleiseen porukkaan joilla niitä on. Harmittavaa, että jo näin nuorena.

No, ehkäpä sitä tästä petraantuu, kun pysyy paikoillaan ja yrittää olla rentona, vaikka se vaikealta tuntuu.

Lepo on kuitenkin kaikkein tärkein!


2 kommenttia:

  1. Jaksuja! Itsellä sama tilanne, tänään käyty kiropraktikolla aukomassa jumiutuneita Si-niveliä. Tämä yksi ja ainokainen keho on kyllä arvokas asia, siitä vaan täytyy pitää huolta <3 Pikaista toipumista, koitahan jaksaa kuntoutua kunnolla!

    t. Päivi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kyllä tämä tästä. Viime yö meni miten meni, nyt on paikat enemmän jumissa, kun ei saa kunnon asentoa yöksi...

      Poista